Ajattelin heittää ilmoille ajatuksen, jonka olen tässä pariin otteeseen tuonut Eläinsuojelu-ryhmän keskusteluissa esiin: Mitä, jos eläinystävällistä tuotantoa alettaisiin Suomessa tukea verohelpotuksin?

Moni kuluttajahan jättää luomuvaihtoehdot kauppaan niiden huomattavasti kalliimman hinnan vuoksi ja ostaa tehotuotettuja tuotteita, koska ne ovat halvempia. Köyhänä (tulot reippaasti alle 1000e/kk tällä hetkellä) ja persaukisena joudun itsekin tähän ajoittain tyytymään, vaikken normaalituloisena ollessani juuri tehotuotettuja eläintuotteita osta. Totuus on kuitenkin, ettei monia kuluttajia oikeasti edes kiinnosta, millaista tuotantoa valinnoillaan tukee. Joitain voi toki tuotteen laatu kiinnostaa, mutta aika moni meistä valitsee tuotteita sen perusteella, mikä on edullisempaa. Parempituloisillakin on usein esim. iso perhe elätettävänään ja näinollen perheen ruokakuluja pyritään kohtuullistamaan valitsemalla edullisempia tuotteita.

Eli hinnat määrittelevät pakostakin kulutustottumuksiamme, halusimme tai emme.

Miksi tehotuotetun lihan ostaminen sitten on niin huono juttu? No, kyseinen tuotantotapa on paitsi ympäristöä kuormittava, myös eettisesti täysin kestämätön. Kuvitelkaa, että miljoonat eläinyksilöt kärsivät lyhyen elämän ahtaissa, virikkeettömissä tiloissa muutaman viikon tai kuukauden mittaisen elämänsä ihan vain, jotta saisimme ostettua jauhelihapaketin kolmella eurolla viiden euron sijaan!

Totuus on myös, että me suomalaiset kulutamme tällä hetkellä aivan liikaa lihaa. Se ei ole hyväksi ihmisten omalle terveydelle. En sano, että lihansyönnistä ja lihatuotannosta pitäisi luopua, vegaanisuus on nähdäkseni vähintäänkin kissojen ja koirien oikeuksien kannalta hyvin kyseenalainen vaatimus. Ihmiselle olisi kuitenkin terveellisempää syödä paljon kasvispainotteisemmin kuin keskivertosuomalainen nyt syö.

Näiden seikkojen pohjalta olen miettinyt, millä eläimistä piittaamaton tarjousten perässä juokseva mattimeikäläinen saataisiin vähentämään syömänsä lihan määrää ja suosimaan eläinystävällistä tuotantotapaa. Tähän voitaisiin päästä muutamalla askeleella, jos löytyisi poliittista tahtoa niiden toteuttamiseksi.

 

1. Eläinystävällinen sertifikaatti

Eläinystävällisen sertifikaatin laatiminen olisi ensimmäinen askel. Luomun lisäksi tähän voisivat päästä myös aivan tavanomaiset tilat, jos eläimillä on siellä asiat hyvin.

Itse sisällyttäisin hyvinvointisertifikaattiin mm. seuraavaa:

- Nupoutuksiin, kastrointeihin ja vastaaviin toimenpiteisiin kuuluisi aina kunnollinen kivunlievitys

- Jokaisella eläimellä on mahdollisuus ulkoilla päivittäin, sekä tarpeeksi tilaa liikkua, syödä ja nukkua ilman, että ollaan kylki kyljessä lajitoverin kanssa ahtaudessa tai jatkuvasti parteen sidottuna. (Poikkeuksena hyvin nuoret tai hoidettavana olevat sairaat yksilöt, jos niiden hyvinvointi edellyttää esim. ulkoilun väliin jättämistä tai kiinnipitoa hoitotoimenpiteiden ajan.)

- Vasikoilla olisi mahdollisuus vierihoitoon, emolehmä kuitenkin tuottaa enemmän maitoa kuin mitä vasikka juo.

- Eläimillä olisi monipuolisia lajityypillisen käytöksen mahdollistavia virikkeitä.

- Pitopaikan laumakoot olisivat kohtuullisia, eläimen luonnollista käytöstarvetta vastaavia ja kullakin laumalla olisi tarpeeksi tilaa.

- Panostettaisiin yksilökohtaiseen hoitoon, vältetään sitä, että yhden hoitajan vastuulla on satoja eläimiä, otetaan moderni tekniikka avuksi esim. lypsyrobottien ja eläinyksilön tunnistavien ruokinta-automaattien muodossa.

+ Muita eläinten hyvinvoinnin kannalta oleellisia asioita.

Samansuuntaisia sertifikaatteja (en tiedä, mitä kaikkea niihin sisältyy, nuo olivat asioita, mitä itse äkkiseltään ajateltuna laittaisin) on käytössä mm. Iso-Britanniassa ja ne on havaittu toimiviksi. Tilat voivat siis halutessaan hakea näihin mukaan, jolloin tällaisilla tiloilla tuotettuihin tuotteisiin tulee ihan kaupassa merkintä "Eläinystävällisesti tuotettu".

 

2. Verohelpotukset eläinystävällisesti tuotetuille tuotteille

EU ei mahdollista kotimaisen ruuan suosimista esim. tuontiveroilla, mutta eläinsuojelijana näkisin tähdellisemmäksi suosia eläinystävällistä tuotantotapaa, oli tuotantomaa mikä tahansa. Meiltä täältä Suomesta löytyy aivan ihania tiloja, joissa eläimillä on hyvä olla, mutta myös tiloja, joiden asiat eivät ole mallillaan eläinten hyvinvoinnin kannalta. Tähän liittyy mm. taloudellisia ongelmia ja tuottajien väsymistä ja tässä suhteessa vaadittaisiin rakennemuutosta myös maataloustuotannon osalta. Tuottajien jaksamista pitäisi tukea enemmän ja tuotannon toteuttamisesta eläinystävällisemmin pitäisi tehdä kannattavampaa. Eläinystävällisen sertifikaatin pitkän linjan tavoitteena voisi olla, että ilman sitä tuotettujen tuotteiden myyminen ja sitä kautta tuottaminen ja maahantuonti muuttuisivat ajan kuluessa kannattamattomiksi.

Eräs mielestäni pohdinnan arvoinen ratkaisu olisi ARVONLISÄVERO.

Yleinen arvonlisävero on tällä hetkellä 24%, ruuan arvonlisävero 14%, eräiden palvelujen ja tuotteiden 10% ja yleishyödyllisempien juttujen 0% (Lähde).

Entäpä, jos eläinystävällisesti tuotettujen tuotteiden arvonlisävero olisikin pienempi? Esim. 5e hintaisen luomunaudan jauhelihapaketin hinnasta noin 60 senttiä on veroa (14%). Normaalista n. 3e naudanjauhelihapaketista menee noin 40 senttiä veroa (14%). Eli tuotteiden ulosmyyntihinnat normaalissa ruokakaupassa ilman veroa ovat 4,40e ja 2,60e.

Olisiko hintoja mahdollista saada lähemmäs toisiaan verohelpotuksilla?

Mitäpä, jos tehotuotetun lihan alv nostettaisiin 24%iin? Tällöin 2,6e jauhelihapaketin hinta olisi 3,23e veroineen. Luomulihapaketti olisi silti kalliimpi, vaikkei siitä edes menisi arvonlisäveroa. Jos eläinystävällisten eläintuotteiden alv alennettaisiin 14%:sta vaikka 6%:iin, olisi hinta tuolloin 4,67 senttiä.

Tässä kohtaa tulee mieleen, voisiko hintoja tasoittaa määräämällä epäeläinystävällisille tuotteille tupakkaveron tyyppinen haittavero? Veron osuus tupakan hinnasta saattaa olla jopa 80%. Tavoitteeksi voisi ottaa, että eläinystävällisten tuotteiden kuluttajahintaa saataisiin hieman alaspäin nykyisestä antamalla niille pieniä verohelpotuksia ja että epäeläinystävällisen tuotteen hinta veroineen olisi vähän kalliimpi.

Jos epäeläinystävällisestä tuotteesta menisi vaikkapa 50% haittaveroa, nostaisi se yhdessä 24% alv:n kanssa 2,6e hintaisen tehotuotetun lihapaketin hinnan 4,52e:hen, jolloin itseään eläinystävälliseksi mainostava 4,67e paketti olisi jo hinnaltaan kilpailukykyinen.

Tämän koskiessa yhtälailla kotimaisia kuin maahantuotuja tuotteita sen luulisi olevan EU:n kilpailusäädösten mukainen? Se kannustaisi panostamaan niin kotimaisessa tuotannossa kuin maahantuonnissa eläinystävällisyyteen.

 

3. Eläintuotteiden hintojen kohottaminen edistäisi eläinten hyvinvointia

Eläintuotteiden hintojen noususta seuraisi automaattisesti kaksi asiaa: kuluttajat, eritoten me pienituloiset, alkaisimme syödä entistä kasvispainotteisemmin. Eläinystävällisen verohelpotuspolitiikan luonnollisena osana olisi varmasti vegaanisten elintarvikkeiden alv:n laskeminen.

Tällä olisi myönteisiä vaikutuksia kansanterveydelle, sillä kasvispainotteisen ruokavalion on monissa tutkimuksissa todettu olevan ihmisille lihalla mässäilyä terveellisempää. Myönteisiä vaikutuksia olisi myös ympäristölle, kun ympäristöä kuormittava eläintuotanto vähenisi. Näin kävisi myös lihaa syövien lemmikkieläinten määrälle, onhan esim. länismaisen koirankin hiilitassunjälki melko suuri, jopa citymaasturin suuruiseksi väitetty.

Toki eläinrehun osalta voisi miettiä eläinystävällisen sertifikaatin tarpeellisuutta, koska näihin rehuihin käytetään yleensä tuotannosta yli jääviä ruumiinosia ja ruhoja, joiden ei katsota sopivan ihmisravinnoksi. Ihmisten ruuantuotannon muuttuminen eläinystävällisemmäksi siis lisäisi automaattisesti myös lemmikinruokateollisuuden materiaalien eläinystävällisyyttä.

Toinen seuraus olisi se, että tuottajan olisi kannattavampaa tuottaa pienempi määrä eläimiä eläinystävällisissä oloissa kuin nykyisenkaltainen systeemi, jossa eläimiä pitää tuottaa mahdollisimman paljon mahdollisimman pienin kustannuksin, lisäisi myös tuotantopuolella eläinten hyvinvointia. Niillä olisi enemmän tilaa ja ne saisivat yksilöllisempää hoitoa. Myös tuottajien työmäärä vähenisi eläinmäärän pienentyessä, millä uskoisin olevan positiivisia vaikutuksia heidän hyvinvointiinsa ja jaksamiseensa.

 

4. Ruokatuotantoon lisää työpaikkoja

Ruokatuotannon rakenteita pitäisi myös muuttaa maksamalla ruuasta isompaa sisäänostohintaa ja tuomalla alan työaikoja nykyaikaisemmalle tasolle. Tuotantohan ei ole edes taloudellisesti kovin kannattavaa. Iso osa yllä lasketun jauhelihapaketin hinnastakin menee itse asiassa näille kaupoille ja lihataloille, ei tuottajille.

Esimerkissä käytetystä 2,60e jauhelihapaketin hinnasta menee tuottajalle noin euro, jos kyseessä on 400g paketti. (Lähde) Yli puolet maatalousyrittäjien tuloista koostuu maataloustuista ja ilman niitä ei ruuan tuottaminen olisi edes kannattavaa. Samalla me kuluttajat tuhlaamme hyvin pienen osan tuloistamme ruokaan, ostelemme kodineletroniikkaa ja kaikenlaista viihdykettä. Matkustelemme. Olisiko aika alkaa maksaa ruuan tuotamisesta se, mitä se oikeasti maksaa?

Ja todellisuudessahan se maksaisi paljon enemmän, jos alalla noudatettaisiin samanlaisia työaikoja kuin lähestulkoon millä tahansa muulla alalla. Ja tämän alan ihmiset ovat sentään elävistä olennoista vastuussa.

Välillä kuulostaa hurjalta, miten pieni määrä tuottajien arjesta on vapaa-aikaa. Töitä tehdään 7 päivää viikossa aamusta iltaan, kuukaudessa on oikeus noin kahteen vapaapäivään. Tuntuu ihmeelliseltä ajatella, että samaan aikaan meitä työkykyisiä nuoria ihmisiä istuu kaupungissa himassaan nostamassa tukia, joilla sitten käymme ostelemassa näiden harvojen tuottajien tuottamia ruokia ruokakaupoista.

Lisäksi nykyinen yhteiskunnallinen rakenne, että pieni osa ihmisistä tuottaa kaiken ruuan paljon isommalle joukolle tuntuu nurinkuriselta. Tämä on seurausta teollistumisesta ja kaupungistumisesta. Väki on muuttanut pois maalta, jossa ruoka tuotetaan.

Olisiko mietittävissä, että entistä useampi ihminen työllistyisi jollain tapaa ruuan tuotantoon? Sitä kautta saataisiin siinä työskentelevien työtaakkaa kevenemään ja useampia ihmisiä työllistettyä. En esim. itse voisi kuvitella mitään huisimpaa kuin asua maalla ja tehdä osa-aikaista iltavuoroa navetassa ja tuurata aina välillä viikonloppuisin, jolloin tilallisella olisi enemmän aikaa muille asioille kuin tilan jokapäiväisille hommille.

Ihmisten hyvinvoinnin lisäksi lisäisi myös eläinten hyvinvointia, kun niillä olisi enemmän hoitajia ja niistä vastuussa olevat ihmiset ehtisivät useammin kunnolla levätä ja tarttua sitten toimeen ihan uudella tarmolla.

 

Nämä nyt ovat tällaisia hahmotelmia, ajatuksia, joilla haluan herätellä keskustelua aiheesta.

Millä sinä, hyvä lukija, korjaisit nykytilannetta? Mitä pitäisit tavoittelemisen arvoisena määränpäänä?