Eilen oli sitten kissanhakukeikka ja perheemme sai yhden jäsenen lisää, kaksivuotiaan vielä toistaiseksi kastroimattoman hellyyttävän kisupojan. Olin tällä kertaa miettinyt nimiä jo etukäteen ja tästä alkujaan Perttinä tunnetusta kissasta tuli meille muutettuaan Schrödinger. Itävaltalaisen fyysikon, Erwin Schrödingerin mukaan, joka kehitti Schrödingerin kissa -teorian. (Linkki johtaa tarkoituksella Hikipediaan, koska ko. artikkeli oli melko hulvaton..)

S%C3%B6rdis0.jpg

Ensimmäinen onnistunut kuva, mitä "Sördiksestä" sain. :D

Schrödinger on yksityinen kodinvaihtaja, josta en maksanut muuta kuin hakureissun bensat. Lisäksi maksettavakseni tulee pojan sterilointi, rokotukset ja mikrosirutus, jonka toteuttamiseksi kyttäilen tällä hetkellä jotain eläinsuojelukampanjaa heikon rahatilanteeni vuoksi. Ainakin vanha kunnon Rekku Rescue on järjestämässä Hämeenlinnassa Kissojen leikkauspäivän, mutta se on vasta syyskuun loppupuolella. Saa nähdä, miten pahasti asuntoni on merkkailtu ennen sitä..

Päätös ottaa kotia etsivä kissa kypsyi pikku hiljaa, kun kävi selväksi, ettei äitini perhe enää halua luopua Vladimirista ja se on kotiutunut heidän luokseen pysyvästi. 

Fjallis.jpg

Vladimir toissapäivänä kellimässä patjalla nykyisessä kodissaan.

Niin paljon kuin Vladdista rakastankin niin katsoin kissan omaksi parhaaksi, että se voi asua äitini luona. Näenhän sitä kuitenkin aina, kun Helsingissä käyn. Vladimirilla on siellä Elli-kissa kaverina, 2-kerroksinen omakotitalo, leikkiseuraa, huomiota, verkotettu parveke, ulkotarha ja piha, jonne pääsee valjaissa veljeni taluteltavana ulkoilemaan.

Oma masennukseni tuntuisi olevan taittumassa ja nyt on jälleen intoa elää ja tehdä asioita ja panostaa entistä paremmin lemmikeistä huolehtimiseen. Myös mieheni oli kissan ottamisen kannalla ja odottelee innolla, että pääsee näkemään Schrödingerin.

Tässä huomaa, miten paljon omat asenteet eläintenpitoa kohtaan ovat rentoutuneet, jos vertaa jonnekin viiden vuoden taakse. Tuolloin eläin oli ehdottomasti mielestäni adoptoitava eläinsuojeluyhdistykseltä ja kriteerit olivat muutenkin tarkat. Kyllä nykyisellään edelleen suhtaudun kriittisesti nettipalstoilla myytäviin eläimiin, eritoten pentuihin, enkä kauheasti liputa leikkaamattomien ja rokottamattomien kissojen ilmaisen jakelemisen puolesta, vaikka sellaisen itse otinkin. Elämässä kaikki on suhteellista. Eräs minulle tärkeä seikka oli se, millaisia olivat ihmiset, joilta kissan otin. Asiallisia, ystävällisiä ja eläimistä välittäviä, eikä kyseessä ollut tosiaan mikään pentutehdas, vaan ikäihmisen lemmikkikissan täysikasvuinen pentu. Tässä tilanteessa erona eläinsuojeluyhdistykseltä adoptoimiseen on lähinnä se, että kulukorvausmaksun sijaan maksan suoraan nuo rokotukset ja leikkautuksen itse.

Tuossa kissojen ilmaiseksi jakelemisessa on enempi se ongelma, etteivät kaikki toimi vastuullisesti kissasta huolehtiakseen, esimerkiksi rokota ja leikkauta sitä. Lisäksi ilmainen kissa tulee varmaan keskimäärin paljon helpommin laskettua kuljeksimaan irti.. Itse en usko tässä nykyisessä paikassa uskaltavani laittaa poikaa edes pihalle naruun, jos tottuu valjaisiin, koska pelkään naapurin irtokissan hyökkäävän sen kimppuun. Eri asia, jos tulee koirien kanssa hyvin juttuun, sitten voi olla pihalla yhtä aikaa niiden kanssa niin koirat ovat siinä kissan turvana. Tosin laitan varmaan jossain vaiheessa Schrödingerille ulkohäkin, jossei sitten tulevassa asunnossa satu esim. verkotettua parveketta olemaan.

Vapaaksi en kissaani todellakaan päästä, vaikka maalle muuttaisinkin. En halua, että kettu tai ilves syö sen tai että se jää auton alle. Ja Rokka tappaa jo ihan tarpeeksi pikkueläimiä jopa kytkettynä, kissan osalta riittää, jos syö sisään eksyvät hiiret, hämähäkit ja kärpäset.

S%C3%B6rdis1.jpg

Schrödinger uskaltautui pian tulonsa jälkeen tutkimaan paikkoja keittiössä, jossa se toistaiseksi asustaa erillään koirista, kunnes tottuu niihin. Laitoin jakkaran ikkunan eteen niin poika voi siitä vähän seurailla ulkomaailmaa.

Schrödinger on tässä ensimmäisenä aamuna tuntunut todella osuvalle nimelle. Tullessani aamulla eteisen kautta keittiöön haisi eteisessä kissan pissa aika voimakkaasti, vaikka keittiön ovi on ollut koko ajan kiinni. Keittiössä sen sijaan tuoksahti vain lievästi hiekkalaatikoon kiltisti yöllä tehdyt pisut. Ihan kuin poika olisi jotenkin mystisesti merkannut eteisen olematta siellä!

Aamusta, kun tulin aamupalaa laittelemaan ja koneelle nöräämään, kissaa ei juurikaan näkynyt, mutta kyllä sen haistoi.. Eli se oli kaikkialla ja ei missään samaan aikaan, varsinainen Schrödingerin kissa, hah hah.. Vielä paremmaksi meni, kun herra naukui pari kertaa. Sördis on pesiytynyt tietokonepöytäni alle ja sitä ei näkynyt sielläkään, kun koitin ottaa tabletilla kuvaa:

s%C3%B6rd.jpg

Pallit omistavaksi aikuiseksi kolliksi Schrödingerillä on todella kimeä ääni - herra kuulostaa ihan Nyan Catilta! Tämän vuoksi se sopiikin loistavasti kissan toiseksi nimeksi. Sördiksen koko nimi on Schrödinger Nyancat Hopeanuoli Björnirovits Mäkinen.

Hopeanuoli... Oli ihan pakko.. Se on hopean harmaa! Vau! Jippii! Tiikeriraitainen! Toivottavasti se ei kuitenkaan opi Zetsu Tenrou Battougaa missään välissä... Tai möyhennä Gaia-pehmoleluani.. O.O

Björnirovits tulee mieheni, Sördiksen isukin Björnir-nimimerkistä. :3 (Meillä on muutes aika pesue, jos lasketaan kaveriporukasta "adoptoidut" immeiset mukaan. Tarkemmin voi tutustua alteregoni, lonkerosusi Rotwolfinin esittelystä - kun joku tuolla aiemman artikkelin kommenteissa mainitsi turriharrastukseni.. ;P Vähän tarkennusta ja hahmon taustaa niille, joilla ei ole aavistustakaan, mistä hölisen: Alteregoni / fursoonani. Hammasnurkka on siis toinen blogini, joka käsittelee eläinfiktiota, mm. kirjoja, pelejä, elokuvia...)

roksukyyaa.jpg

Rokka haluaisi kovasti tutustua uuteen pikkuveikkaansa, mutta Schrödinger ei ole ollut ennen koirien kanssa tekemisissä niin menee vielä aikaa, ennen kuin tottuu niihin. Etenkin, kun on täysikasvuinen kissa kyseessä...

pennut.jpg

Hah hah... Nyt on muuten koko sarja.. :'D

Pientä loppukevennystä. x)