tiistai, 10. tammikuu 2017

Eläinlääkäriin!

Tämä vuosi ei alkanut Dingon osalta kovin hyvin. Ollessamme uutena vuotena ruokapöydässä Dingo alkoi holtittomasti lorottaa lattialle, vaikka oltiin juuri käyty ulkona. Vahingot olivat sattuneet myös edellisen vuorokauden aikana, joten varasin eläinlääkäristä pojalle ajan. Eturauhasvaivojahan vanhalta pojalta löytyi ja nyt ensialkuun hoidoksi otettiin kemiallinen kastraatio. Eläinlääkäri myös suositteli Dingolle hammashuoltoa, mihin saattaa palaa aika kivasti rahaa. No, aion ensikuussa käydä niissä tutkimuksissa, pitää ensin suunnitella vähän hoidon rahoittamista...

Diksu2.jpg

Noin yleensä Dingon kanssa on ne vähäiset eläinlääkärin rutiinikäynnit (rokotus, terveystarkastus) sujuneet hyvin. Tällä kertaa käynti oli kommelluksia täynnä. Ensinnäkin, munuaisvikojen tutkimiseksi minun täytyi tuoda mukanani tuore virtsanäyte. Onneksi meillä on oma aidattu piha. Ennen eläinlääkäriin lähtöä päästin koirat sinne ja Dingon mennessä tuttuun tapaansa merkkaamaan Rokan pissat sujautin leveän rasian suihkun alle. Ehdin vetäistä viime hetkellä sivuun, sillä Dingo lähti siitä niin vauhdilla, että meinasi potkaista pissakipon kädestäni. :D Laitoin kippoon kannen vain todetakseni, että siinä on muutama reikä. No, kippo muovipussiin ja sen ja Dingon kanssa bussilla kohti Korsoa. Bussissa pissat olivat jälleen vähällä lentää ympäriinsä, kun bussikuskin oli pakko lähteä ajamaan kaivaessani rahoja bussilippuun koiran flexi toisessa ja pissanäyte toisessa kädessäni. Pitänee laittaa HSL:lle palautetta, että löysentäisivät aikatauluja sen verran, että asiakkaat ehtivät ostaa lipun ja mennä istumaan ennen liikkeelle lähtöä. Esimerkiksi jollekin vaikeasti liikkuvalle vanhukselle tuo alkaa olla aika vaarallista kyytiä.

Olimme paikalla hyvissä ajoin ja Dingo käyttäytyi odotushuoneessa varsin mallikelpoisesti - etenkin huomattuaan, että siellä on pipareita, Dingon suurta herkkua. Odottelimme aika pitkän aikaa tultuamme aikalailla etuajassa ja ennen pitkään päätin mutustella yhden piparin ja annoin siitä pienen palan Dingolle - vain todetakseni, että siinä meni 12 tunnin paasto ennen verikoetta hukkaan. Arvelimme kuitenkin eläinlääkärin kanssa, ettei pieni piparinmuren mitenkään kauhean oleellisesti vaikuttaisi tuonkokoisella koiralla. Verinäytteen ottaminen ei kuitenkaan onnistunut, koska Dingo hätääntyi toimenpiteen aikana ja alkoi rimpuilla. Täytyy sanoa, etten itse ollut varautunut siihen, että verinäyte otetaan etutassusta, jolloin koiran aloillaan pitäminen oli aika haastavaa. Eturauhanen pojalta saatiin kuitenkin tutkittua virtsanäytteen lisäksi ja sen perusteella tuo sai hormonipistoksen helpottamaan vaivoja. Eläinlääkäri myös painotti, että Dingon olisi tärkeää päästä hyvään hammashoitoon. Dingo oli myös laihtunut aika tavalla - aiemmasta pulskasta 32 kg:sta 27 kiloon, minkä eläinlääkäri totesi olevan aikalailla alarajalla, että kilo tai pari lisää voisi olla hyvä.

Käynnin lopuksi varasin eläimille rokotusajan viikon päähän - täksi päiväksi.

hassudiksu.jpg

Tänään sitten kävimme uusimassa Dingon ja Rokan perusrokotteet, sekä rabiesrokotuksen. Myös Schrödinger pääsi ensimmäistä kertaa elämässään eläinlääkäriin - käynnille meno oli päässyt venähtämään luvattoman paljon. Kaikki sujui hyvin - kiitos kavereideni, jotka tulivat auttamaan ja odottivat aina kahden muun poikasen kanssa odotustilassa ollessani rokotusvuorossa olevan kanssa hoitohuoneessa.

Rokkaa ja Schrödingeriä oli vähän hankala punnita. Rokka vipelsi vaa'alla tohkeissaan malttamatta pysyä paikallaan - 20 kg saatiin neidin painoksi. Schrödinger puolestaan ei pitänyt kissavaa'an oudosta pinnasta yhtään ja pyrki ryömimään siitä pois. Hällä oli painoa reilut 3 kg.

RoksuScrodde.jpg

Kaikenkaikkiaan olen positiivisesti yllättynyt, miten hyvin käynti sujui Sördiksen osalta. Poika sai tänään ensi kertaa jo tutunhajuisiksi käyneet valjaat päälleen reissua varten - laitoin koirat pihalle ja silittelin Sördistä sohvalla ujuttaen valjaat sille varoen. Poika vaan kehräili siinä ja sai palkaksi herkkutikkuja. Laskin koirat sisään, jonka jälkeen Schrödinger aloitti tavanomaisen rallihepulinsa, jossa tuo säntäilee vauhdilla ympäri kämppää ja ninjailee piiloihin. :D

Kuljetusboksiin meno on Scröddellä aina se tavanomainen kamppailu. Hän kun ei sinne halua mennä. Olen kuitenkin löytänyt meillä toimivan tekniikan: kiepautan Schrödingerin viltin sisään, jolloin se ei voi tarrautua tassuillaan mihinkään boksiin työnnettäessä.

Eläinlääkärissä Sördis oli kiltisti aloillaan sitten, kun punnitseminen oli saatu tehtyä. Mitä nyt pulssi hakkasi aikamoista vauhtia, kun herran sydän ja keuhkot kuunneltiin. Eli kyllä vähän jännitti. Saatiin kuitenkin ongelmitta rokotus ja mikrosiru laitettua.

Roksu2.jpg

Rokka oli kuin enkeli, energiaa oli kyllä kuin pienessä kylässä, mutta kiltisti antoi rokotukset laittaa. Myöskään Dingon käytöksessä ei tällä kertaa ollut ongelmaa - rokotuksethan ovat tuttu juttu. Päällimmäiseksi Dingollekin taisi ekasta käynnistä jäädä piparit mieleen, kun tuli toimenpidehuoneeseenkin ihan mielellään. :)

Ihan positiivinen ja hyvä fiilis jäi, voin ainakin itse lämpimin mielin suositella käyttämäämme Eläinlääkäriasema Kirsua muillekin! :)

keskiviikko, 23. marraskuu 2016

Päivitystauko

Pahoittelen, etten ole päivitellyt Poikasten Pulkkaa hetkeen. Meillä on kaikki hyvin ja eläinsuojelurintamalla tapahtuu ajoittain mielenkiintoisia asioita. Oma aikani menee tällä hetkellä aikalailla koulussa ja eläintarinapuolella - jos joku tykkää lukea kirjoituksiani, kannattaa vilkaista tällä hetkellä tiheämmin päivittyvää Hammasnurkka-blogiani!

Rokan, Dingon ja Schrödingerin arkipäivärytmi on tällä hetkellä sitä, että herään kuudelta, jaan koko porukalle HauHau-pötkön (noin kourallinen Sönkölle aamupalaksi ja loppu pötkö puoliksi Dingolle ja Rokalle), syön aamupalan ja käyn metsälenkillä Dingon ja Rokan kanssa. Seitsemän ja kahdeksan välillä lähdemme mieheni kanssa - minä kouluun ja mies töihin. Poikaset ovat yksin kotona pidempään kuin Ruotsin laki sallii, reilu 8 tuntia. Jätämme tuolit ja jotain painavaa niiden päälle keittiön roskiskaapin eteen, ettei Rokka pengo niitä. Muuten se on aika kiltisti tekemättä tuhojaan. Jätän verhot auki, koska Schrödinger ja Rokka tykkäävät katsella ulos. Schrödingerillä on myös raapimapuu ikkunan vieressä, niin se voi katsella siitä ulos.

Itse pääsen yleensä viiteen mennessä takaisin kotiin, mutta jos en, mieheni pystyy työnsä puolesta käymään päivällä kotona lenkittämässä poikaset, etteivät joudu mitään kymmentä tuntia istumaan jalat ristissä. Iltaisin olen nyt tehnyt vähän pidemmän lenkin ihan katuja pitkin, kun metsässä ei tahdo nähdä mitään.

Kotiruokia teen harvakseltaan, yleensä nuo saavat lähinnä raakaa lihaa, kalaa, sydäntä ja maksaa, sekä satunnaisesti luita ja raakoja kanansiipiä. Myös puruluita ja purutikkuja annetaan välillä. Ja pizzakannikoita. :D

Poikaset viihtyvät tällä hetkellä pihalla vähän huonosti, hyvä, kun malttavat pisut käydä tekemässä. Oma aidattu piha tuntuu muuttuneen koirille lähinnä pakkopullaksi, jossa joutuu odottelemaan kämpän imuroinnin ja lattianpesun ajan.

Schrödingeriä ollaan vähitellen totutettu syliin. Valjaita en ole vielä kokeillut laittaa tälle päälle, pitäisi varmaan. Olen vähän skarpannut Dingon ja Rokan kynsien lyhentelyssä, mikä tuossa kesällä vähän jäi. Rokalla on pesimäkausi ja se hoitaa pehmokoiravaavia sohvalla. Dingo on hieman levoton ja vinkuilee - epäilen, että joko Rokalla on pian juoksut (justiinsa olivat) tai sitten todennäköisemmin jollain naapuruston koiralla on juoksuaika. Lenkeillä Dingo ainakin jumaa nuuskimassa haisuja. Rokka yrittää tutkia kaikki kolot ja pyydystää myyriä, Dingo yrittää syödä maata ja minä koitan katsoa näiden hulivilien perään.

Hihnakäytös on taas vähän metsittynyttä, Rokka on aloittanut remmiuhoamisen, täytyy vähän panostaa sen kouluttamiseen tässä...

Tämmöistä meille kuuluu, blogi saattaa olla hiljainen ensikuun ajan. Poikasten Pulkassa palailee tauolta viimeistään vuodenvaihteen jälkeen.

Rauhaisaa Joulun odotusta! :)

maanantai, 3. lokakuu 2016

Puistossa veikan kanssa

Rokka pääsi eilen pitkästä aikaa koirapuistoilemaan. Mukana oli Rokan veli Usva. Artikkelin kuvat by Dusk Photography.

puisto7.jpgRokan juoksut ovat nyt iloisesti takana päin, Dingo tullut hoidosta takaisin kotiin ja poikasten kanssa mennään kohti syksyä. Huomasin tuossa, että poikasten rokotukset ovat vähän myöhässä, joten täytyy käydä pian uusimassa ne.

Rokka tuntuisi nykyään jotenkin aikuistuneen ja rauhoittuneen. Nyt neidillä on vähän tuollainen pesäntekovaihe päällä, joka seuraa aina juoksujen jälkeen. Tämän vuoksi ei koirapuistossakaan leikkiminen ja tavanomainen Usva-veljen kanssa riehuminen Rokkaa tuntunut pahemmin innostavan ja puistoon tullutta 7kk seefferiä tuo alkuun lähinnä komenteli, mutta intoutui lopulta vähäsen leikkimään kaverin kanssa kepillä.

Kävin myös lauantaina pyörähtämässä Rokan kanssa lähipuistossa, mutta kahden vieraan leikki-intoisen uroksen seura näytti lähinnä vaivaannuttavan Rokkaa ja tuo oikein mielellään lähti puistosta pois melkein saman tien. Harmi, olisi kerrankin ollut leikkiseuraa.

Rokasta on kasvanut melko itsetietoinen yksilö, joka osaa manipuloida tutut koirat toimimaan haluamallaan tavalla ja pistää urokset ja nuoremmat nartut tarvittaessa kuriin ärähtämällä. Dingoa tuo joskus meinaa pompottaa vähän liikaakin, tyyliin vie siltä leluja suusta, sun muuta ja silloin olen siihen vähän jo puuttunutkin. Samoin olen tässä tunkenut pari kertaa käteni väliin, kun Rokka on meinannut haastaa riitaa Dingon kanssa. Dingo kuitenkin pääsääntöisesti väistää Rokkaa ja varoo tätä silloin, kun Rokka sitä vaatii. Muutenhan tuo iso pöhöttäjä esim. lenkille lähdettäessä painelee Rokan eteen, että hänet laitettaisiin hihnaan ensin, yms. Eli ei noiden välillä mitään ehdotonta nokkimajärjestystä ole. Vähän tilanteen mukaan menevät.

puisto1.jpg

Välillä Rokkaa täytyy vähän innostaa juoksemaan. Olen iloinen siitä, miten kontaktihakuinen ja laumakeskeinen tyttö on. Seurailee mukana, jos tutut ihmiset liikkuvat puistossa eri puolille ja tulee kiltisti luokse kutsuttaessa ja tottelee, jos puutun sanallisesti Roksun touhuihin. Rokka tuli myös erittäin mielellään valokuvattavaksi, vaikkemme hoksanneet ottaa nameja mukaan. Tyttö onkin aina palkkautunut paremmin kehuista, rapsutuksista, huomiosta ja leikeistä, namit eivät sitä aina edes kiinnosta.

puisto5.jpg

Rokan hulvaton ylipöljä ilme. Ja ei, tämän kuvan ottamiseen ei tosiaan käytetty nameja.

puisto6.jpg

Rokka leikittää seefferivauvelia. Aika rauhallisesti tuo leikki ja saku sai pitää keppinsä. Rokkaa ei pennun kuskaama keppi alkuun kiinnostanut, mutta kun koiran omistaja heitti kepin sille, Rokalla taisi herätä saalistusvietti. Alkuun tuo vaan köpötteli laiskasti kepin suuntaan saksanpaimenen spurtatessa innoissaan, mutta pariin otteeseen Rokka innostui pieneen vetoleikkiinkin. Usvaa keppi ei kiinnostanut ollenkaan ja arktiseksi rekikoiraksi Rokka taitaakin olla harvinaisen keppeihin tykästynyt - on se aiemmin tykännyt leikkiä kepeillä paljonkin.

puisto8.jpg

Taas yksi Rokan hulvattoman pöhkö ilme. :D

puisto2.jpg

Rokka vipeltelee.

puisto3.jpg

Rokka, Usva ja niiden seuraksi tullut nuori saksanpaimen. Tytöt juoksevat kepin perään ja Usva vipeltelee ihmettelemässä, minne tytöt säntäävät. :D

puisto4.jpg

Sisarukset. :D

tiistai, 20. syyskuu 2016

Eläintarinatapahtuma Gingacon

Olen nyt toista vuotta mukana järjestämässä Gingacon-nimistä eläintarinatapahtumaa Tampereella. Ajattelin kirjoittaa tapahtumasta parilla sanalla Poikasten Pulkkaan siltä varalta, että joku blogini lukijoista sattuu olemaan kiinnostunut tämäntyyppisistä tapahtumista.

gingacontulee.jpg

Kyseessä on Suomen Hopeanuoli-fanit ry:n ja Monitoimitalo 13:n yhteistyössä järjestämä 400 kävijän coni, jonka kantavana voimana toimii Hopeanuoli ja muu Ginga-saaga. Ohjelmaa on kuitenkin laidasta laitaan, erilaisia luentoja, pukukilpailuita, esityksiä ja tietovisoja. Tällaisia tapahtumiahan olemassa Suomessa ja ulkomailla muitakin, tunnetuimmat lienevät Animecon, Tracon ja Desucon. Gingacon on kuitenkin ainoa eläintarinoihin painottuva kaikenikäisten tapahtuva - täysi-ikäisethän voivat ottaa osaa myös turritapahtuma Finfur Animukseen.

Viime vuonna ensikertaa järjestetyssä Gingaconissa oli 333 kävijää. Tilaa on kaikkiaan 400:lle ja tänä vuonna tavoitteena olisikin saada tupa täyteen. Lippu tapahtumaan on 10 euron luokkaa, mutta osallistumaan voi päästä ilmaiseksikin, mikäli tulee järjestämään ohjelmaa tai vapaaehtoiseksi työvoimaksi, vänkäriksi.

Mitä kaikkea Gingaconissa sitten on ensi vuonna luvassa? No, sinäkin voit siihen vaikuttaa!

ohjelmahaku.jpg

Ohjelmahakumme on para-aikaa käynnissä ja kuka tahansa voi tarjota mukaan oman ohjelmanumeronsa. Se voi liittyä eläintarinoihin, animeen, mangaan, piirtämiseen, rooliasujen tekoon, pelaamiseen tms. fandom-juttuun. Pääpaino on tietenkin Hopeanuolessa, mutta tarjonta pyritään pitämään monipuolisena. Viime vuonna meillä oli mm. Turtles-luento ja itse taas luennoin hyeenojen rooleista eri tarinoissa. Ohjelmaan mahtui myös häntä- ja korvapajaa, pelihuonetta, Ginga Roomia ja muuta mukavaa.

Mitäkö ohjelmaa itse toivoisin 2017 Gingaconiin? Olisi ihan mahtavaa saada ohjelmaa liittyen esimerkiksi Ruohometsän kansaan, Soturikissoihin, Alfred J. Kwakiin, Pokemoniin ja muihin eläinsarjoihin, olivatpa ne animea tai eivät. Ja tietenkin myös Hopeanuoleen itseensä. Niin syväluotaavia erikoisaiheita kuin aloittelijaystävällisiäkin. Myös ihmisistä kertoviin animesarjoihin tai peleihin liittyvä ohjelma on tervetullutta.

Monitoimitalo 13:ssa on hyvät käsityömahdollisuudet ja niitä pyritään hyödyntämään tänäkin vuonna. Käsistään taitavia vapaaehtoisia käsityöohjaajia on hakusessa korva/häntä/cosplay-pajan vänkäreiksi. Myös omia käsityöpajojaan voi tarjota mukaan.

Itsehän toimin tänä vuonna ohjelmavastaavana (viime vuonna pääjärjestäjänä) ja pyrin nyt hyvissä ajoin kokoamaan hyvän ohjelmakokonaisuuden ja huolehtimaan ohjelmapitäjien tiedottamisesta nyt ennen conia ja hyvästä conikokemuksesta sitten conin aikana. Ohessa vedän myös conimme markkinointitiimiä, johon kuuluu taitavia graafikoita, piirtäjiä ja valokuvaajia. Jännittää kovasti, miten suoriudumme tämänvuotisen conin järjestämisestä ja miten viime vuonna karttunutta kokemusta onnistutaan hyödyntämään! :)

keskiviikko, 17. elokuu 2016

Syöttäisinkö HauHauta kissalleni?

Tällainen kysymys heräsi tänä aamuna.

Havahduin näet huomaamaan, että Sördikselle valkkaamani kissanruoka (kriteerit: ei viljaa, ei väriaineita, tms. paskaa pakkausselosteessa mainittuna) näyttää huonommalta kissanruualta kuin meidän koiranruoka - jota Sördis muuten syö erittäin mielellään. Kuinka huonoa kissanruuan täytyy oikein olla, että koirallekin tarkoitattu markettiruoka ohittaa sen? Katsotaampa...

Vertailussa siis: kumpi täyttää paremmin kissan ravintokriteerit - Latz vai HauHau?

Ripaus leikkimielisyyttäkin on toki syytä varata mukaan. ;)

 

Mitä syöttäisin kissalle?

Parasta kissanruokaahan on tietysti raaka liha. Tai tarkkaanottaen raakojen eläinperäisten tuotteiden monipuolinen kirjo, sisältäen lihaa, kalaa, sisäelimiä ja luita, kuten ideaali koiranruokavaliokin. Elämässä tulee kuitenkin tilanteita, jolloin joutuu syöttämään kissalle valmisruokaa. Eläin voi olla nirso, kuten Vladimir, joka ei suostu syömään muuta kuin markettimoskaa. Tai voi olla, ettei raakaa lihaa ole saatavilla. Ruuat pääsivät loppumaan, muut kaupat ovat kiinni ja kaikki huoltoasemalla myytävät sapuskat ovat pilalle marinoituja. Olempa ollut kerran tilanteessa, jossa ainoa mahis saada kissalle sopivaa ruokaa oli ostaa Mäkkäristä euronjuustoon tuleva pihvi ilman mitään ylimääräistä, pelkästä lihasta tehtynä. Joku säädös kuulemma määräsi heidät kypsentämään sen, eivät saaneet raakana myydä vastaavaa könttiä jauhelihaa ulos, vaikka sanoinkin sen tulevan kissalleni.

sohvakisu.jpg

Tänään laitoin Poikasten Pulkan Face-sivulle koomisen päivityksen Schrödingeristä syömässä hyvällä ruokahalulla HauHauta. (Kaikki ei mahtunut Dingon kuppiin, Rokka lähti eilen hoitoon juoksujen ajaksi.) Rupesin tässä huvikseni tutkimaan Schrödingerin tällä hetkellä pääasiassa syömän Latzin ja HauHaun pakkausselosteita. Tuli vähän olo, että meillä lähtee kyllä kissanruokamerkki vaihtoon, monestakin syystä. Täytyy toivoa, että löytyy joku hyvä annospusseissa myytävä, joka kelpaa Sördikselle. Tai sitten pitää ryhdistäytyä ja alkaa rahdata sitä lihaa lemmikeille bussilla/kävellen. :P

 

Kissa ja koira ovat lihansyöjiä

HauHau on jo aikaa sitten koiranruuan tuottajana oivaltanut sen, mikä ei tunnu harmi kyllä moniakaan markettipuolen kissanruokien tuottajia kiinnostavan: koira ja kissa ovat lihansyöjiä. Niiden lyhyt ruuansulatuselimistö ja sen entsyymit käsittelevät parhaiten eläinperäistä proteiinia ja rasvaa. Kasviperäiset vastaavat omaavat erilaisen rakenteen. Kissat ja koirat eivät tarvitse ravintoonsa vehnää, kasviksia, väriaineita ja säilöntäaineita. Ne tarvitsevat ravinnostaan paljon enemmän eläinperäistä proteiinia ja rasvaa kuin ihminen.

Tämä asia myös kiinnostaa valistunutta lemmikinomistajaa, joten HauHau kirjoittaa sen selkeällä luettavalla präntillä tuotteidensa pakkausselosteisiin: "HauHau Champion makkara on vehnätön, väri- ja säilöntäaineeton, lihaisa ja maistuva ateria koirallesi." Miksei myös kissallesi, tekee mieli lisätä. Samanlaista merkintää kissanruokapaketeista saa kyllä hakea.

Valmistusaineet-kohdassa HauHau ilmoittaa, että 95% tuotteesta on lihaa ja eläinperäisiä tuotteita, loppu 5% riisiä. Vaan miten on Latzin laita? Pakkauksessa lukee vain ylimalkaisesti "Liha ja eläinperäiset tuotteet (josta pakkauksessa mainostettua eläintä 4%), kasvisproteiinitiivisteitä, kalaa ja kalatuotteita, kivennäiset, sokereita." Miten helkutin vaikeaa voi olla ilmoittaa, miten iso osa tästä petoeläimen ruuaksi markkinoidusta tuotteesta on eläinperäistä kokonaisuudessaan? ja mitä eläimiä se loppu 96% eläinperäisestä massasta sisältää? Tätä ei muuten kerro HauHaukaan. (Aiemmin blogissani selviteltiin HauHaun makkaralihojen alkuperää ja selvisi, että ne ovat Italiasta.)

sohva.jpg

Tein huvikseni tällaisen havainnollistavan pallerovertailun HauHaun ja Latzin sisältämistä rasvoista ja proteiineista, kun otetaan tuotteista vesi pois - sitä on HauHaussa 70% ja Latzissa 80%. (Vedessä ei ole mitään pahaa, se on elämälle välttämätöntä ja täytyy kuivaruokiinkin joko hauduttaa mukaan ennen tarjoilua tai juottaa erikseen vastaava määrä.)

 

Kasvirasva ei korvaa eläinrasvaa

Erityisesti olen huolissani Latzia syövien kissojen - kuten meidän Schrödingerimme tällä hetkellä - rasvan saannista. Kuten kissojen vegaaniruokavaliota vastustavassa kirjoituksessani Miksi kissa tarvitsee lihaa? tarkemmin selitin, eläinperäiset rasvat ovat kissalle todella tärkeitä. Lainataan vielä: "Syynä tähän on arakidonihappo, jota saadaan vain eläinkunnan tuotteista." Sen saaminen ravinnosta on koiralle ja kissalle välttämätöntä.

Mitään takeita siitä, miten iso osa Latzin onnettomasta 3% rasvamäärästä on eläinperäistä, ei oikein ole. Ainakin meidän kohdallamme tämä on merkittävä juttu, koska Sördis oikeasti tarvitisi lisää rasvaa ja energiaa ruokavalioonsa. Tältä kantilta ainakin jopa koiranruoka HauHau näyttäisi laadukkaammalta ravinnolta kissalleni - tuollaisen "kissanruuan" valmistajan sietäisi hävetä!

Toki moni kissa kärsii ylipainosta ja energiamäärä on pidettävä kohtuullisena. 3% on silti reilusti epäterveen alapuolella ja lisäksi väittäisin, että ne ovat ne kasvipohjaiset hiilarit, jotka kertyvät lihansyöjäparkojen elimistöön. Sördiksellä onneksi tuntuisivat kulkeutuvan systeemin läpi hiekkalaatikkoon. Muutos lienee kuitenkin parasta. Ja sitä paitsi Schrödinger on vielä toistaiseksi leikkaamaton nuori kolli, jolla on vilkkaan hormonitoiminnan vuoksikin isompi energiantarve.

HauHaussa 95% tuotteesta on eläinrasvaa, 5% alle 10%:n rasvaa sisältävää riisiä. Tästä voidaan päätellä, että tuotteessa on yli 9,5% eläinperäistä rasvaa, joka sisältää myös mainittua arakidonihappoa ja on kissalle helpommassa muodossa. Latzissa on 3% rasvaa, jonka eläinperäisestä osuudesta ei ole selkeää tietoa. Rasva ainakin puoltaisi selkeästi sitä, että HauHau olisi vähintäänkin hyvä lisäravinto Latzin rinnalla, jossei mitään muita ruokia ole saatavilla. Latzin hyväksi on toki mainittava sen sisältämät kala-ainesosat mutta hei - löytyy meiltä HauHau lohi-riisiäkin, siinä on 10% lohta. Paljonkos Latzissa on?

 

sohvabattery.jpg

"Tässä Battery-tölkissäkin olisi enemmän minulle tarpeellisia aminohappoja kuin Latzissa..." tuumii Sördis.

 

Tauriinia kehiin!

Toki myös tuo proteiini ansaitsee tulla tarkastelluksi. Pelkkiä märkäruuan prosentteja tuijottamalla se vaikuttaisi Latzissa olevan vain prosentin huonompi 13 kuin HauHaun 14%. On kuitenkin huomioitava, että HauHaussa on 95% eläinperäisiä tuotteita ja loppu riisiä. Riisin oma proteiinipitoisuus on yleensä alle 10% eli maksimissaan tämän 5% ruuasta muodostaman tuotteen osuus proteiinista voisi olla 0,5%. Eli HauHaussa on 13,5% eläinperäistä proteiinia - kuiva-aineesta jossain 45 % tienoilla. Eli karkeasti sanottuna puolet, pääasiassa eläinperäistä proteiinia.

Latzissa, jossa on 10% enemmän vettä, proteiinia on kuiva-ainetarkastelussa 13%:ia 20%:ista, eli reilusti yli puolet tuotteen kuiva-aineesta, mikä jää, kun otetaan vesi pois. Ongelmana on kuitenkin, ettei 95% tuotteesta ole eläinperäistä - jos olisi, se taatusti lukisi pakkauksessa. En tiedä, miten proteiinipitoisia ruhonosia nuo tuotteen eläinperäiset ainesosat ovat olleet ja miten iso osa tuotteesta on niitä, mutta kasvisproteiinitiivisteitä on kuitenkin pitänyt tunkea mukaan niin paljon, että ne on mainittu ennen kalatuotteita, eli niitä on enemmän. Ja ei tarvinne olla mikään Einstein todetakseen, että tuotteeseen lisätään kasvisproteiinitiivisteitä proteiinin määrän lisäämiseksi. Eli ilman niitä pelkkien lihatuotteiden proteiiniluku ei olisi ollut kovin myyvää tasoa?

Ongelma on myös siinä, etteivät kasviproteiinit välttämättä sisällä kaikkia niitä aminohappoja (esim. tauriini), mitä kissa tarvitsisi ja käsitellytkin kasvit sulavat petoeläimen vatsassa huonommin, jos ollenkaan. Kissan ruuansulatusjärjestelmä ei kykene käsittelemään kasviperäisiä tuotteita, koska kissalta puuttuu niiden pilkkomiseen tarvittava amylaasientsyymi. Esimerkiksi kissalle elintärkeää tauriinia saadaan vain lihasta, kalasta ja merilevästä (lähde). Ruuan proteiiniprosenttia on kuitenkin lisätty kasvisproteiinitiivisteillä, joten maininta merilevästä voisi huojentaa.. Tosin... Mitenkähän kissan vatsa mahtaa käsitellä merilevää - teollisesti prosessoitunakaan? Ja kissa tarvitsee ravinnostaan 13 eri aminohappoa. Aika iso työ pilkkoa niitä kaikkia riittävä määrä täysin luonnottomasta proteiininlähteestä ilman kasviperäistä ravintoa pilkkovaa entsyymitoimintaa!

Tauriiniahan voidaan valmistaa myös keinotekoisesti ja tällaisen tauriinin lisäämisestä ruokaan on yleensä erillinen maininta kissanruuassa. Nyt ei näy sitäkään.

sohvapojat.jpg

Olen melko skeptinen sen suhteen, miten terveellistä ja miten hyvin imeytyvää edes täsmälleen sama ravintoaine on, jollei se ole peräisin eliölle luonnollisesta ravinnosta. Miten hyvin leväsörsselin sisältämä tai kasvissörsseliin lisätty keinotekoisesti valmistettu tauriini imeytyy kissan suolistossa?

Ihan maalaisjärjellä ajateltuna loogisinta on, että eläimen elimistö pystyy parhaiten hyödyntämään ravintoaineen sen tullessa osana sellaista ruokaa, jota eläimen elimistö on kehittynyt hyödyntämään.

No entäs sitten HauHau? Sen kuiva-aineesta lähes puolet on proteiinia ja tuote 95% eläinperäinen, antaa aika hyvän takuun, että eläinproteiinin koko kirjo kaikkine kissan tarvitsemine aminohappoineen on käytettävissä. Lisäksi tuo on kissalle helposti imeytyvässä muodossa.

 

Parannusehdotuksia Latzille (ja muille kissanruuan valmistajille)

Mikäli haluatte, että tuotteenne vaikuttaisi kuluttajasta tulevaisuudessa koiranruokaa varteenotettavammalta ravinnolta kissan ruuaksi, suosittelen panostamaan muutamiin asioihin:

- laittakaa selkeät %-osuudet näkyviin, paljonko ruuassa on eläinperäisiä tuotteita, paljonko kalaa ja kalavalmisteita

- pohtikaa vakavasti, onko kasvisproteiinien lisääminen petoeläimen ruokaan jotain muutakin kuin ihmisten huijaamista

- laittakaa nettisivunne kuntoon, söpöt grafiikat eivät hirveästi auta, jos haluaisi lukea paremmat tuoteselosteet kuin mitä purkin kylkeen mahtuu

- ottakaa sokerit pois kissanruuista ja lisätkää kissalle maistuvien ruhonosien määrää paremman maun lisäämiseksi

- pakkauksiin selkeä merkintä, jos ei sisällä viljoja, väriaineita tai säilöntäaineita

Mielestäni nuo eivät ole kohtuuttomia vaatimuksia. Siihen saakka... No, täytyy varmaan antaa kissalle HauHauta.

 

sohvaelaimet.jpg

 

Mikä kissanruoka olisi parempaa ruokaa kissalle kuin HauHau?

Tätä kysyisinkin sitten jo arvon lukijoilta ja pyytäisin kohteliaasti vastaamaan kommentteihin kera perusteluiden. Tölkkimuonat, pateepakkaukset ja kuivaruuat eivät Schrödingerille kelpaa ja sanoa täytyy, ettei tällä hetkellä ole oikein varaa lähteä ostamaan mitään euron hintaisia annospusseja, kun niitä täytyisi kuitenkin useampi päivässä syödä. (HauHau-makkaraa saa sentään 800 g kahdella eurolla ja se tuntuisi olevan annospussimaisesssa muodossa, koska Sördis syö sitä, mutta tölkkipakattuja ei.)

Pari hyvää ehdotusta sainkin jo Facen puolella. Katsotaan, tuleeko tänne lisää! ;)

Saa myös kommentoida, mitä muita ajatuksia heräsi. :D