Poikasten uuden vuoden juhlinta sujui hienosti, Rokka ei pelännyt raketteja yhtään! Dingo niille koitti vähäsen haukkua, mutta rauhoittui käskystä. Vladimir norkoili fondue-pöydän äärellä kuin mikäkin kerjäävä koira, pari kertaa yritti jopa nousta pöydälle. Se sai herkutella pienillä lihanpaloilla, samoin koirat. Tällä kertaa pöydässä oli poroa, härkää, kengurua ja sikaa, kasvispuolella vihreää ja punaista paprikaa, parsakaalia ja porkkanaa. Sienikuntakin oli edustettuna herkkusienten muodossa.

Kiitän muutes onneani ja onnittelen porukkaamme viisaasta päätöksestä olla ostamatta räjähteitä: taas kerran jengiä loukkaantunut. Onko se rakettien paukuttelu oikeasti sen arvoista, että joku vammautuu loppuiäkseen? Minusta ei.

Huomasin myös eilen, kun oltiin poikasten kanssa lenkillä, että MINÄ ITSE STRESSAANNUN raketeista enemmän kuin koirani..! Joku joskus alkupäivästä poksutteli papatteja pihallaan juuri, kun menin koirieni kanssa ohi ja rupesin sadattelemaan Dingolle kovaan ääneen (se idlasi nuuhkimassa jotain pisua) että "Tuu ny sieltä, noi urpot alotti ton idioottipamauttelun jo nyt!!!" Koirat eivät olleet poksuttelusta moksiskaan ja sain aika tavalla hillitä itseäni, että tuon tiuskaisun jälkeen rentouduin, ettei hermoiluni olisi tarttunutkaan niihin.

Moni eläin kuitenkin kärsii pahasti paukuttelusta ja hyvähän täällä maalla on. En voisi kuvitellakaan viettäväni näiden kanssa uutta vuotta jossain kaupungissa, mutta joillakin ihmisillä, joiden koira stressaa uudesta vuodesta, ei ole muuta mahdollisuutta. Ja eipä täällä maallakaan saanut paukkeelta olla kokonaan rauhassa, vaikka aika syrjäseudulla ollaankin.

Mitä enempi asiaa ajattelen, niin ilotulitteiden ampumisen voisi jättää ammattilaisille. Tässä on adressi, jonka voi käydä allekirjoittamassa asian puolesta. Iten ei tarvinnu miettiä montaa sekuntia, allekirjoitanko.

 

Mutta juu, nyt saa taas olla vuoden rauhassa rakettien paukunnalta. Uusi vuosi ja uudet kujeet.