15_9_zpsf20473ab.png

Jouduin tänään kotiin tultuani harrastamaan vihanhallintaa. Jo toisena päivänä peräjälkeen Rokka oli tehnyt tuhojaan ja nyt oli niin mittava sotku, että kyse täytyy olla muustakin kuin tylsyyden puutteesta. Siirsin neidin ihan sen oman turvallisuuden tähden suihkukoppiin siksi aikaa, että siivosin sen jäljet. Siivoiltuani päädyin repimään paria pahvilaatikkoa takansytykkeiksi pidin itselleni tiukkaa puhuttelua mielessäni: olen ottanut kotiini aktiivisen koiran ja jos mielin sen kanssa ongelmitta elellä, sen aktiviteettien määrää on nostettava nykyisestä. Tämänpäiväinen sotku sai minut myös miettimään, että ellei aktiviteettien lisääminen riitä ja tuhoaminen jatkuu, täytyy ottaa yhteyttä ammattikouluttajaan.

15_2_zpsa403b298.png

15_1_zps07053e95.png

Siivottuani sotkut siirryin tuumasta toimeen. Olin hakenut kaupasta silakkafileitä, tein koirille pellolle jäljen, jonka matkalle piilottelin silakat. Sitten toin koirat ulos. Rokka oli riemuissaan, kun sai uutta jännää tekemistä! Se ei tosin syönyt silakoita, vaan toi ne Dingolle, joka onnellisena ahmattina pisti ne poskeensa. Kun kalat oli (luullakseni) löydetty lumihangesta, koirat olivat vielä intoa täynnä. Siispä eikun sisälle hakemaan nakinpaloja ja järkkäri.. Kerrankin olivat kiltisti paikoillaan kuvattavina! :D

15_3_zps58eafbfc.png

Nakit maistuivat Rokallekin silakoita paremmin. Heittelin niitä hankeen koirien etsittäviksi, mikä oli niistä silminnähden mukavaa puuhaa! :D

15_4_zps7630e5bd.png

Pyörittiin vähän tuossa pellolla, koirat vapaana. Rokkakin oli nyt tottelevainen (eilen se aiheutti minulle tuskanhikeä karkaamalla ilmeisesti jäniksiä jahtaamaan) ja kulki mukana jopa paremmin kuin Dingo, joka saattaa välistä leikkiä kuuroa jääden nuuskimaan jotain jännää. Sävyisästi Dingo kuitenkin kulkee matkassa ja luotan sen luoksetuloon paljon paremmin kuin Rokan. Dingolla onkin aika kriittistä, ettei se lähde juoksentelemaan pitkin pihoja, kun sen ja toisen uroskoiran kohtaaminen tuskin sujuisi kovin iloisissa merkeissä. Tietty Rokkakin voisi karatessaan saada turpaan joltain vihaiselta koiralta, joten siltä kyllä loppuu vapaana juoksemiset, jossei osaa pysytellä näkösällä ja tulla pyynnöstä luokse.

15_5_zps806529e5.png

Jouduin tässä flunssan takia sairaslomalle. Harmittaa, kun pitäisi jaksaa koirien kanssa liikkua, mutta olen aika väsynyt tässä vajaakuntoisena. Yritän tässä pähkäillä, mitä teen maanantaina, kun pitää taas mennä töihin. Loma-ajan voisin ainakin hyödyntää treenaamalla Rokalle nättiä yksinoloa. Tässä kyllä vähän miettinyt, pitäisikö pyytää paikalliselta koirahoitolalta tarjous Rokan päivähoidosta. Samalla tietty harjoitella vähitellen sitä yksin jäämistä.

15_6_zps782bafe3.png

En minä nyt periaatteessa siihen kuole, jos Rokka jyrsii palasiksi DVD-leffojeni kansia, levittää luomivärit, paperit sun muut pitkin lattiaa. Mutta jos se pahenee tuosta huoneiston tuhoamiseksi niin sitten ollaan aika lirissä. Eikä tietty ole Rokalle itselleenkään mukavaa ressata yksinolosta. Eli "jotain tartteis tehrä!"

15_7_zps8cee2e08.png

Olen tässä ihmetellyt itseäni monet kerrat, miten jaksoin niin kärsivällisesti kouluttaa Dingolta pois remmirähinää ja muita ongelmia. Olin kait sitten rescueta ottaessani asennoitunut sille kannalle, että jos ongelmia tulee, ne kohdataan ja etsitään keinot niiden ratkomiseksi. Liekö tässä sitten tullut alitajuisesti oltua löysemmin rantein, että "nyt tulee se tasapainoinen pentu, jolla ei ole traumoja" ja sitten tuo ongelman ratkominen on tähän saakka ollut vähän, mitä on: sen tietää, mutta sitä välttelee pyrkimällä olemaan jättämättä koiraa yksin. Kai tässä on kuitenkin alettava elää, niinkuin saarnaa:

 "On huono syy jättää ottamatta rescue pennun sijaan vain, koska ei ole valmis kohtaamaan käytösongelmia. Niitä kun voi tulla pentuna hankitullekin koiralle. Jossei ole valmis käytösongelmia niiden ilmaantuessa ratkomaan, kannattaa ostaa pehmolelu."

 ^ Jotain tuon tapaista olen monissa eri koirakeskusteluissa heittänyt. Omat koirani ovat siitä erinomainen esimerkki. Pitää vaan osata nyt itsekin ryhdistäytyä ja lakata lakaisemasta Rokan yksinolohankaluuksia maton alle. Kertoilen sitten blogin puolella, miten edistyn.

15_8_zps35448f4d.png

Aloitan nyt tosiaan taistelun tuota tuhoamista vastaan lisäämällä Rokan päivittäisiä aktiviteetteja. Ja tietty kotoa lähtiessä pitää poistaa kriittisimmät jutut pois koiran saatavilta. Aiemmin ongelmana olleen ovien viileään eteiseen aukomisen estin tänään ottamalla ovenkahvan pois toisen eteisen ovesta ja menemällä ulos kylppärieteisen kautta jättäen sen oven lukkoon. Rokallahan on meinannut kehittyä pieni pakkomielle tehdä "pesä" eteisen kaapin taakse, liekö jotain valeraskauden loppuhölmöilyä. Ehkä tämän päiväinen sotku oli seurausta siitä, että tyttö kilahti, kun ei päässytkään eteiseen, mene ja tiedä.. :P

15_10_zpsc23f0bda.png

Jos teillä, ketkä tätä satutte lukemaan, on antaa hyviä ideoita koiran aktivoimiseksi kotioloissa, ideoita otetaan vastaan! :)

Saa myös neuvoa hyviä tapoja treenata yksin olemista, minä kun en ilmeisestikään sitä asiaa hallitse, kun koirani kerran tekee tuhoja poissa ollessani.

Vapaata liikuntaa, seuraa ja leikkimistä näiltä kaveruksilta ei ainakaan puutu:

15_11_zps3596f811.png

15_12_zpsa5fe2818.png

15_13_zpsd81bf9c4.png

15_14_zpse4e20e1a.png

15_15_zpsbc072b45.png