Ollaan nyt oltu viikonloppu maalla isäni luona ja käytiin tänään potkukelkan kanssa metsässä pieni lenkki. Alkumatkasta koirat vetivät tosi innoissaan, metsässä meni vähän siihen, että vuoron perään jompi kumpi köpötteli laiskasti vetonaru löysällä ja välillä sai suorastaan hätistellä sitä toista eteenpäin, kun toinen veti innoissaan ja toinen alkoi olla jo vaarassa jäädä alle. Ei me mitään kovin pitkää kierrosta tehty, yritän pitää helppoina nämä harjoitukset, kun ollaan kuitenkin aloittelijoita koko sakki. Tänään sain vähän paremmin kuin kaupungissa tehdyissä harkoissa, pidettyä kiinni siitä, ettei vedon aikana pidetä pissataukoja. Päästyämme syvemmälle metsään pidin tauon ja laskin Dingon ja Rokan juoksentelemaan vapaina, ennen kuin kutsuin ne takaisin vetonaruun ja ajeltiin takaisin. x)

Dingo ja Rokka ovat myös nauttineet, kun ovat saaneet juosta metsässä lenkeillä vapaina tässä keskiviikosta saakka. Dingo vähän turhautui, kun kantohanki kantoi Rokkaa, mutta Dingo upposi hankeen kaulaansa myöten ja joutui pomppimaan eteenpäin päästäkseen sieltä pois. :'D

Yhden yön kävin Rokan ja Vladimirin kanssa äitini porukoiden luona heidän vuokraamallaan mökillä. (Diksu sai jäädä isän luo, kun mökki ei ollut kovin iso ja siellä olisi tullut vähän ahdasta.) Rokka kävi sitten minun ja äidin mukana hiihtolenkillä metsäladulla, seuraavana päivänä kävin vielä kahdestaan Rokan kanssa pidemmällä lenkillä. Idea oli vähän totuttaa Rokkaa siihen, että olen suksilla. Suunnittelen näet aloittavani koirahiihdon likan kanssa, kunhan se on saavuttanut täyden kokonsa. Tämä harrastus vähän sitäkin ajatellen, että Rokka pääsee edelleen liikkumaan sitten joskus, kun Dingo vanhenee, eikä jaksa enää vetää kelkkaa sen kanssa. Rokalle tekee muutenkin hyvää olla välillä omillaan Dingosta erillään. Oppii itsenäisemmäksi ja pärjää ilman "isoveikan" taustatukea. Oma jännityksensä oli, pistääkö porukoiden temperamenttinen Elli-kisu Rokan poskeensa. Roksu oppikin parin hätistelyhyökkäyksen jälkeen, että tämä kissa ei ole samanlainen kiltti purulelu kuin Vladimir ja osasi jättää Ellin rauhaan ja pitää siihen etäisyyttä.

Tänään käytiin sitten vielä pitkä hihnalenkki ja hyvä, että käyntiinkin - noilla tuppaa aina hihnakäytös unohtumaan, kun juoksevat muutaman päivän maalla vapaina. Nytkin minua olisi vedetty perässä kuin mitäkin huskysafarikelkkaa. Itse asiassa nuo lenkkivaljaissa tuntuvat kiskovan paljon ponnekkaammin kuin vetovaljailla, joilla vetämisen pitäisi olla miellyttävämpää. Saisin varmaan aikamoista potkukelkkakyytiä, jos noiden huomaamatta voisi sitaista kelkan tavallisella hihnalenkillä niiden perään. XD Mutta silloin, kun saisi oikein luvan kanssa juosta ja vetää, eikä valjaidenkaan pitäisi juuri painaa, niin silloin ei mennä samalla puhdilla, mikähän siinä on..? D: