Huh huh. Tiesin, ettei olisi pitänyt lähteä kolmen kilsan lenkille heti pitkän koulupäivän päätteeksi. Varsinkin, kun olin saanut sitä ennen kuurata auton Rokan etupenkille vääntämien ripulien jäljiltä. (Siinä meni viimeinenkin paikka, jonne pennun voi jättää odottamaan pelkäämättä kusipaskoja.. Huoh. Meillä on nyt 7 kk iässä tapahtunut viimein sen verran sisäsiisteysedistystä, että Rokka on viimein oppinut tekemään tarpeensa sisällä sanomalehdille. Argh.)

 
No joka tapauksessa. Lenkin lähestyessä loppuaan Rokka laskeutuu lumikasan päältä hihnan koko pituudelle. Satun sivusilmällä näkemään, että takaa viuhtoo pyöräilijä kohti kovaa vauhtia ja alan kiireen vilkkaa keriä pentua lähemmäs - mikä nyt ei ihan sekunnissa tapahdu, mutta olisin ehtinyt, jos pyöräilijä olisi vähän vaivautunut hidastamaan tai kaartanut toiseen laitaan tyhjää tietä. Vaan mitä vielä. Nuori mies huitelee noin puolenmetrin etäisyydeltä ohi tuhatta ja sataa, kun minulla on vielä pieni koirani n. 2m päässä itsestäni! Taisin siinä jupista turhan kovalla äänellä "No olisit nyt vielä VÄHÄN LÄHEMPÄÄ ajanu!" kun pyöräilijä pysäyttää ja karjuu minulle vihaisesti: "MITÄ VITTUA?!" Alan selittää ärsyyntyneenä huutamalla, koska etäisyyttä on muutama metri ja joudun huutamaan Dingon haukunnan yli "TOSSA ON 2 METRIÄ TYHJÄÄ TIETÄ, MIKSI SIITÄ PITÄÄ AJAA IHAN VIERESTÄ NOIN LUJAA?!" Lähestymistapani ei ehkä ollut paras mahdollinen, koska kiehahti päässä, ennen kuin ehdin hillitä itseäni. Olen joutunut liian monet kerrat hillitsemään itseäni, kun pyöräilijät tekevät noin. Mutta jos minun kommenttini olikin epäystävällisen kuuloinen, niin vastaus onkin sitten jo täysin asiaton: "OLE SINÄ VITUN HUORA HILJAA!!" "ÄLÄ SÄ KUULE VITUN NILKKI.." (Vai mitäköhän minä sanoin, kun yritin tapani mukaan yhtä pahalla pistää takaisin. Hitto, kun miehiä ei voi huoritella takaisin. Muistaakseni nielaisin viime sekunnilla sanan homo, kun mielessä häivähti ajatus, että sen käyttö haukkumasanana on tosiaan epäkorrektia homoja kohtaan.. x) No jotain pahaa yritin siihen itsekin tokaista, en muista, menikö senat sakaisin.
 
Kävelen lähemmäs ja selostan samalla vihaisena koirani haukunnan yli, miksi ärsyynnyin... "...ETKÖ SÄ TAJUA, ETTÄ KOIRA VOI JÄÄDÄ ALLE?! MÄ OLEN KÄYNY AUTOKOULUN...-" Tässä kohtaa olen n. 4 m päässä ja pyöräilijä karjaisee "TUUPA VIELÄ VÄHÄN LÄHEMMÄS!!!" pysähdyn ja jatkan, yritän saada ääneni kuulumaan koiran haukunnan yli huutamatta kovin vihaiseen sävyyn, koska en ole kiinnostunut aloittamaan fyysistä tappelua tai muutenkaan riitelemään, mutta pakko siinä nyt on tehdä asia selväksi, kun kerta menin päätäni aukomaan... Siis jatkan toistamalla itseäni: "MÄ OLEN KÄYNY AUTOKOULUN JA MULLE EI TULIS AUTOLLA AJAESSA MIELEENKÄÄN AJAA NOIN LÄHELTÄ KEVYTTÄ LIIKENNETTÄ!"
 
Pyöräilijä: "MÄ OLEN KUULE AMMATTIKULJETTAJA, ETTÄ...!"
 
Minä: "NO MINKÄ TAKIA SÄ SITTEN AJAT NOIN LÄHELTÄ KEVYTTÄ LIIKENNETTÄ?! TÄÄLLÄ EI KUKAAN PYÖRÄILIJÄ OSAA ALKEELLISIAKAAN LIIKENNESÄÄNTÖJÄ!" tässä kohtaa alan jo puhua ääni väristen: "VOIS EES KELLOLLA VAROTTAA, EIKÄ TULLA TOLLEEN YHTÄKKIÄ SELÄN TAKAA! JOUDUN JOKA PÄIVÄ PELKÄÄMÄÄN, ETTÄ JOKU AJAA PYÖRÄLLÄ TAI MOPOLLA MUN TAI KOIRIEN PÄÄLTÄ... Miks siitä pitää ajaan niin likeltä, kun tässä yrittää koiren kanssa kävellä niin syrjässä ja viedä niin vähän tilaa kuin mahdollista?" sanojeni tehosteeksi demonstroin, miten mulla on koirat sivulla ojan puolella ja seison itsekin ojassa, enkä edes kävelytien puolella.
 
Ilmeisesti tässä kohtaa pyöräilijä hoksasi, että ihan oikeasti elän pelossa ihmisten holtittomien ajotapojen vuoksi. Katsoi silmiin ja sanoi, ehkä vielä aika loukkaantuneena: "NO Anteeksi."
"Kiitos", vastaan hiljaisella äänellä.
Nyökkään ja hän jatkaa matkaa.
 
Oli aika ahdistunut olo tuon välikohtauksen jälkeen. Tietty oma vikani, mitäs menen väsyneenä huutelemaan ihmisille. Varmaan oli hänelläkin huono päivä, tuskin aikuinen ihminen noin voimakkaasti reagoi. Ja respektit siitä, että pyysi anteeksi, vaikka minä hyvin ääliömäiseen sävyyn hänelle aloinkin kommentoimaan. Huh huh... Pitäisi kai vaan hiljaa pelätä siellä ojassa aivottomasti ajelevia ihmisiä. Mutta jos tyyppi oikeasti on ammattikuljettaja, niin toivottavasti muistaa ensikerralla siellä kulkuneuvonsa ratissa jättää enemmän turvaväliä kevyelle liikenteelle, kun pyörälläkin vetelee suruttomasti noin läheltä. Itselleni vaan on niin itsestäänselvyys, että pikkulasten ja koirien kanssa kulkevia, tavallisia jalankulkijoita, hevosia, mopoilijoita, moottoripyöriä, pyöräilijöitä yms. väistetään ja heidän kohdallaan hiljennetään. Jos tie on tyhjä, koukkaan aina vastaantulijoiden puolelle ainakin puoliksi, pienemmillä teillä kokonaan. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys kaikille. Se pitäisi takoa ihmisten päähän mopo- ja autokoulussa. Pyöräilijät eivät kyllä ole mitään liikennekoulua käyneet. Ehkä pitäisi. Raahessa on niin paljon pyöräilijöitä, joille liikennesäännöt näyttävät olevan hepreaa. Hetkinen. Minähän osasin pienenä liikennesäännöt jo ennen kuin kävin edes mopokoulun. Ai niin. Helsingissä on se hieno liikennepuisto siinä Jäähallin ja Stadikan vieressä. Raaheen tarvittaisiin varmaan samanlainen. Ja kyllä sitä näkee pässejä ajokortin omistajiakin tien päällä joka päivä. Autoilija roikkumassa melkein kiinni moottoripyörän takarenkaassa (itse jätän aina moottoripyörille reilummin tilaa kuin autoille). Rekka roikkumassa henkilöauton takapuskurissa. Autot ajamassa "toukkajunassa" tyhjällä suoralla - jos ensimmäisen auton vauhti ei miellytä takanatulijoita, eikö voi mennä ohi tai jättää sitä turvaväliä? Ja vielä, jos nämä neropatit ajavat alinopeutta vituttaa, kun pitäisi koko sakista ajaa kerralla ohi... Sitä kun ei oikein voi tehdä turvallisesti ajamatta itse reipasta ylinopeutta. :P No, siellähän sitä köröttelee. Pystähtyy kaffelle ja jatkaa matkaa, kun toukkajuna on edennyt sen verran kauas, ettei sitä enää saavuta.
 
Rokalla on juu ollut tässä vatsa löysällä eilisestä. Neiti ei suostunut juomaan piimääkään eilen, vaan jätti ne kuppiinsa Dingon juotaviksi. Ei voinu myöskään millään tehdä puolenyön yölenkillä niitä paskoja tai odottaa aamukuuteen, että käytäisiin aamulenkillä. Ehei, pakko oli taata minulle mitä ihanin aamuherätys, klo 5:53 pääsin kuuraamaan ripulia ja kusta eteisen lattialta. Ripulin nyt vielä ymmärtäisin ja oksennuksen, mutta pitäisi tuon likan nyt alkaa olemaan siinä iässä, että jaksaisi niitä pissoja edes 5 tuntia pidättää! Etenkin, kun on välistä pystynyt olemaan jopa 9 tuntia tekemättä tarpeitaan sisään - iltayhdeksän ja aamuseitsemän lenkkien välinen aika. On tämä viheliäistä. Noh, onneksi sentään tehnyt kaiken sanomalehdille. Mitä nyt eilen kusi sohvalle, kun tulin koulusta ja yritin houkutella sen ulos pissalle. Ja oli poissaollessani pöllinyt keittiön pöydältä paketillisen kananmunia ja syönyt ne... Ei ihme, että on vatsa löysällä. :P An mun kaikki kestää.
 
No ettei jotain pahaa, ettei jotain hyvääkin. Rokka leikki tänään alakerrassa asuvan bulldogin kanssa, joka on kuulemma vasta vuoden ikäinen. Eli nuoria koiria molemmat. Kaksikolla oli hirveän hauskaa, painivat parkkipaikalla. Rokka keksi kiivetä jyrkän lumikasan päälle, minne toinen ei lyhytjalkaisempana ja raskasrakenteisempana päässyt.
 
Siivoilen tässä tosiaan autoa, otin koirien osastosta kaikki pohjakankaat pestäviksi. Sain juuri toisen satsin pesukoneesta. Huomisaamuna startataan kohti Tamperetta mieheni tykö. Ennen kuin poikaset unohtavat, kuka isi on. x) Tässä ei olla ehditty nähdä vähään aikaan, kun ollut koulu- ja työkiireitä. Onneksi loppuu tämä kaukosuhdehomma nyt keväällä, kun valmistun ja päästään muuttamaan yhteen. Saa nähdä, miten mieheni hermot kestävät näitä karvaveikkoja. Toivottavasti ainakin Rokan kusipaskaralli on ohi siihen mennessä... Yritän itse kestää ja keskittyä ajattelemaan, että muuten ovat maailman ihanimmat koirat. Vaikka välistä tietty tulee niitäkin hetkiä kuten tänään poimiessani ripulipaskoja käsijarrun alta... Tuli tuumittua, että tuo pentu olisi huomattavasti kivempi täytettynä.. :P Näin jälkikäteen lähinnä naurattaa se, että nyt tuli plöröt autoonkin (ja vielä minun paikalleni, ei vahingossakaan koirien omaan osastoon, missä olisi suojakangas ollu sitä varten... ehei, sinne oli vain oksennettu...) Helpotus kyllä, ettei tarvinnutkaan tänään ajaa kakanhajuisella autolla. XD
 
Dingon, Rokan ja Vladimirin uudet nimet: Kakkapylly, Pissapöksy ja Oksennuspallo. :'D
 
Muita Dingon ja Rokan lempinimiä:
Luikku ja Puikku, Puikula ja Patukka, Nakki ja Makkara, Röntti ja Rontti, Roxu ja Dixu, Luikki ja Puikki, Karvapyllyt, Karvanaamat, Karvapötkylät, Hauvelit... Hauveli... Hauveljet!
 
Ai niin, kun tuossa alkuviikosta Petsiessä mainitsin niin mainittakoon täälläkin, että Vladimir on nimetty Anastasian paroni Korfin, ei Putinin mukaan. xD Rokka muuten oksensi toissa päivänä Putinin kuvan päälle, kun se sattui yhdellä makkarin lattialle levittelemälläni Hesarin sivulla olemaan. Tulee mieleen, kun se joskus nuorempana pissasi Hakkaraisen naamalle. Epäsiisti ehkä, mutta selkeät poliittiset mielipiteet on pennulla. :')
 
Oli muuten kans hauska tossa männäviikolla, kun katseltiin isäni ja mieheni kanssa telkkua ja Putin oli telkkarissa ja siinä ihmiset alkoi jostain syystä toistelemaan "Juu, Vladimir on PAHA!" ja Dingo ja Rokka sen kuullessaan säntäsivät kissan perään ja ahdisivat sen nurkkaan silleen "vai olet sinä paha..." Sanoin niille, että väärä Vladimir. Kyllä sitä tulee itsekin heitettyä joskus läppää tästä. Esim. kun Vladimir (Suomen) pressanvaalien alla hiippaili vaatekaappiin ja yritin houkutella sitä sieltä pois, sanoin sille: "Tule vaan pois kaapista, kyllä sinut silti hyväksytään Venäjän presidentiksi..." Ja kyllähän se Putinin komea pärstä sieltä ekana popsahtaa Googlesta, kun Vladimirin kuvahaulla hakee.