pp5_zps04c0ad47.png

Heräiltiin Dingon ja Rokan kanssa puoliyhdentoista nurkilla ja kömmittiin tuonne pihalle aamupissalle ja vähän vipeltämään ja leikkimään. Kummallakin koiralla tahtoi olla vähän kuuroutta luoksetulokäskyille, mieluummin viihtyivät omissa touhuissa ja jouduin pariin otteeseen korottamaan ääntäni. Yön aikana oli ilmestynyt paljon kiinnostavia jälkiä pihaan ja kun nuo malttoivat tulla tontin laidalla olevasta metsiköstä niitä tutkimasta palkkasin hauvelit heittämällä niille keppiä, jota ne sitten kuljettivat innoissaan pitkin pihaa.

sydannn_zps028bc65d.png

Sisälle päästyämme paloittelin poikasille sydäntä ja pidin poikakaverille samalla anatomialuennon kyseisen elimen toiminnasta, näytin sieltä aortan, kammiot ja laskimot. Raakaruokinnan jänniä puolia, kun pääsee harrastamaan preparointia. Kyseessä oli possun sydän, mikä on aika samankaltainen kuin ihmiselläkin on.

Toki Rokka ja Dingo osaisivat pureskella isommatkin palaset, mutta pilkon sydämen yleensä suupaloiksi, jotteivat koirat kuljettele niitä pitkin kämppää, vaan ne menevät kupista suun kautta mahaan. Harkitsin myös sydänpalojen piilottamista pihalle, mutta se on kuitenkin tuoreena ostettuna sen verran kallista tavaraa (ei ollut edes -30% tarjouksessa!) etten halunnut ottaa riskiä, että osa paloista vaan katoaa..

Sen sijaan piilotin kummankin koiran kupin eri puolille kämppää. Dingon kuppi oli vaatehuoneen pimeässä sopessa ja Rokan kuppi suihkukopissa. Kumpikin sai etsiä ruokansa omassa rauhassa.

pp7_zpsc07fa447.png

Lähdetään tässä varmaan tekemään pitkä reipas lenkki - eilenkin tuli tehtyä. Nyt, kun ei ole kovia pakkasia, päästään pidemmille lenkeille. -20 asteessa Dingo rupesi jo parin kilometrin lenkillä nostelemaan palelevia tassujaan ja välistä jopa Rokka teki sitä. Onneksi pakkaset hellittivät, olisi ollut aika ruljanssi alkaa metsästämään Dingolle tossuja, jotka pysyvät sillä ja totuttaa se käyttämään niitä. :P

pp9_zps598d5765.png

Päivitin blogiin myös Vladimirn kuulumisia, kun niitä toivottiin! :D Ei ole sanottua, etteikö Vladimir voisi jossain vaiheessa tulla takaisin minun luokseni. Pitää nyt katsoa, miten elämä tästä asettuu. Ja toisaalta, kissa on tyytyväinen äitini luona ja he ovat kattipoikaan aika kiintyneitä, joten tuntuisi vähän itsekkäältä hakea Vladimir kotiin. :P Oloni on ristiriitainen, kun periaatteenani on, että jos eläimen ottaa, siitä myös huolehditaan sen koko elämän ajan. Enkä minä ole Vladdeen mitenkään kyllästynyt. Toisaalta, eihän se poissa perheestäni ole, vaikka Helsingissä asustaakin.

pp2_zpsee4026d6.png

Alkujaanhan poika jäi tuonne kesäreissujeni ajaksi, kun olisi ollut kissalle stressaavaa heitellä sitä koko ajan hoitoon - Dingo ja Rokkahan matkaavat yleensä mukanani, jos kotimaan sisällä pysyn. Sitten poika jotenkin jäi sinne ja on ollut siellä nyt yli puoli vuotta.. Ja onhan paikka toki tuttu sille pidemmältäkin ajalta, kun se oli siellä aina ennenkin hoidossa reissujeni ajan.

pp4_zps181285f3.png

Rokan kanssa tuo kursseille ilmoittautuminen etenee - sain juuri vastauksen, että minulle lähetetään pian agilityseudan jäsenkortti! :) Pitääkin käydä tässä tutkailemassa, saisinko kirjauduttua sivuille ja haettua tottelevaisuuspuolelle alkeisryhmään. Pitää nuo perusasiat saada vielä paremmalle tolalle, ennen kuin voidaan tytön kanssa agilityä aloittaa. Myös se toko on alkanut vähän kiinnostamaan...