rodi1.jpg

Rokan juoksut ovat onnellisesti ohi ja Dingo haettu hoidosta isäni luona. En ole blogia paljoa ehtinyt päivittelemään, kun ollut työ- ja seurustelukiireitä. En omasta elämästäni viitsi kauheasti eläinblogissa tai muutenkaan netissä kirjoitella, mutta pitäähän sitä nyt mainita poikasten osalta, että saatu neljäs jäsen meidän perheeseen uuden miesystäväni myötä. :) (Olikin jännää olla sinkkuna kahden ison koiran kanssa, onneksi ei mies juossut noita karkuun, vaan oli päin vastoin iloinen, kun tuli hauvat naisystävän kanssa samassa paketissa. :D)

Dingolle ja Rokalle on vähän lisätty sääntöjä. Panostettu siihen, että ennen ulosmenoa pitää istua nätisti hihnaa kytkettäessä (minä laiska hunsvotti olen antanut niiden vain höseltää) ja pöydästä kerjääminen on kielletty.

Olen taas yrittänyt palailla vähän enempi raakaruokinnalle poikasten kanssa. Työviikolla ja ilman pakastinta elellessä jatkuva kaupassa ravaaminen tuoretta tai pakastelihaa ostellen ei ihan onnistu, joten hauvelit vetävät lihan ohella myös HauHauta nappuna ja tuoreruokana. Välistä Yarrahia ja Pirkkaakin ollut, joskaan eivät hinta-laatu -suhteeltaan yllä HauHau-tölkkiruuan tasolle.

rodi4.jpgKaverikoirailua

Rokan kanssa käytiin viikko takaperin vierailulla eräässä vanhusten palvelutalossa. Tyttö olikin erittäin mielessään ja niin olivat hoivakodin asukitkin. Roksu sai masun täydeltä pullaa, mistä ei onneksi seurannut pahoinvointia. Tyttö nuuski innoissaan kaikki paikat, mihin sillä oli pääsy ja istuskeli aina välillä vanhusten siliteltävänä. Moni muisteli omia lemmikeitään, joita heillä oli ollut, sekä luonaan vierailevia tuttavien koiria.

Minusta on ihanaa, että löytyy paikkoja, jotka ottavat vierailijakoirat mielellään vastaan. Rokalla on ihan täydellinen luonne tuollaiseen ja ulkonäöltään se on herttainen valkea pumpulipallo, jota juuri kukaan ei ala pelätä. Minulle itsellenikin vierailu oli mukava kokemus - teen työkseni stressaavaa myyntityötä, joten tällainen syvällisempi vapaaehtoishomma tuo mukavasti tasapainoa myös omaan arkeeni. Luvattiinkin mennä toiste heti, kun ollaan taas viikonloppua Tampereella. (Nyt on aika paljon reissuja ja menoja.)

Suosittelen lämpimästi vanhainkotivierailuja jokaiselle, jolla on ystävällinen ja tasapainoinen koira, joka ei riehu tai hypi. Vierailulle pääsin ihan ottamalla sähköpostitse yhteyttä ja tiedustellen, ottavatko koiravieraita vastaan ja kertomalla, millaisia koiria minulla on. Ensialkuun kokeiltiin Rokalla, mutta en pitäisi mahdottomana ajatuksena ottaa joskus Dingoakin mukaan. Seuraavalle vierailulle pyysin Rokan Usva-veljeä omistajineen, kahdesta iloisesta lumipallokoirasta riittää enemmän rapsuteltavaa hoivakodin asukeille. :)

rodi3.jpg

Sekarotuisten toiminta kehittyy

Kaverikoirailusta ajattelin olevan hyötyä ihan Rokalle itselleen. Saa vähän muutakin sisältöä elämäänsä kuin päivittäiset lenkit, satunnaiset leikit ja namitemppuilu, sekä koirapuistossa riehuminen. Vielä pitäisi Dingollekin löytää jotain vastaavaa.

Viime aikoina sekarotuisille on järjestetty leikkimielisiä juoksukilpailuja. Kuulin, että radalla voisi juosta myös yksinään, joten tämmöinen voisi sopia Dingollekin, joka ei välttämättä tule kaikkien vieraiden koirien kanssa toimeen. Myös Rokka voisi lähteä noihin mukaan.

Sekarotuisten asioita pitäisi muutenkin edistää. Harrastustoiminnan järjestämisen ohella myös kasvatuksen vastuullisuutta lisätä. Sekarotuisia kun teetetään joka tapauksessa - vaikka jotkut tahot sitä kuinka vastustaisivat - niin parempi olisi ohjata sitäkin touhua vastuullisemmalle pohjalle: pentueet suunniteltaisiin huolella ja tavoitteellisesti ja koirien luusto kuvattaisiin terveeksi. Facebook-ryhmässä Keskustelua sekarotuisten kasvatuksesta on paitsi keskusteltu aiheesta, myös mietitty sekarotuisille suunnatun yhdistyksen perustamista. Tällaisia hankkeitahan on ja on ollut vireillä useampia, mutten ole vielä törmännyt mihinkään sellaiseen, joka oltaisiin toteuttamassa niissä puitteissa kuin itse toivoisin. Esim. Koiraliiton suunnittelussa olin välillä mukana, mutta siellä oltiin mm. turhan riitaisalla kannalla Kennelliiton suuntaan, sallimassa typättyjen koirien näyttelytys ja pennutus, vetämässä jäsenyyden ikäraja 18 vuoteen, missä ei mielstäni ollut järkeä. Kyllähän nuoretkin on hyvä ottaa koiraharrastukseen mukaan. Yritin esittää näihin erilaista lähestymistapaa, kun moni muukin oli tätä mieltä, mutta koin, että liittoa kyhäävät, edelleenkään ei-omalla nimellään esiintyvät hankkeen alulle laittajat jyräsivät eriävät mielipiteet. Kyllästyin ja lähdin projektista.

rodi2.jpgEläinsuojelullinen näkökulma

Paitsi seropien kasvatustoiminnan viemisessä vastuullisempaan suuntaan, seropiyhdistys voisi myös olla mukana tukemista eläinsuojelutoimintaa. Esim. rescuekoirille voisi olla oma rekisterinsä ja yhdistys voisi tarjota niillekin kisa- ja harrastusmahdollisuuksia muiden sekarotuisten tapaan.

Painottaessaan pennutuksen vastuullisuutta yhdistys voisi samalla painottaa turhan koiramäärän lisäämisen välttämistä ja rohkaista lemmikkikoiraa hankkivia ihmisiä harkitsemaan myös rescuevaihtoehtoa. Painotettaisiin myös, ettei rescueita tai muita tuntematontaustaisia tutkimattomia koiria tai huonot terveystulokset saaneita kannata pennuttaa. Koirapentueet tulisi aina harkitusti pidemmän linjan kasvatussuunnitelmin, ei ainoastaan lemmikkikoirien tuottamistarkoituksessa. Mikäli tällaisin periaattein toimiva seropiyhdistys saadaan kasaan, lähden mieluusti itsekin mukaan sen kehittämiseen.