Olen tässä seurannut kampanjointia eläinystävällisen joulun puolesta. Yleensä tällä tarkoitetaan lihatonta joulua, kinkun ja kalkkunan korvaamista muilla herkuilla. Asia nousi mieleeni, kun Rokka valeraskauden myötä tässä otti ja adoptoi Dingon possun:

poipu2.jpg

Tässä aamulla lenkille lähtiessäni vitsailin Rokalle, että se on iso possu ja se on synnyttänyt itsensä kaltaisen jälkeläisen. 

Rokkahan joskus röhkii.

Sikahan on itse asiassa älykkäämpi eläin kuin koira. (Lähde)

Mikä sitten oikeuttaa syömään sikaa, jossemme hyväksy koiran syömistä? Se, että koira meillä Suomessa on perinteinen ystävä ja perheenjäsen ei tarkoita, että näin olisi kaikkialla maailmassa.

Ei tarvitse mennä edes Kiinaan saakka. Poikasten Pulkan edellisessä postauksessa kerrotaan Sveitsin joillain kolkin perinteisen jouluherkun olevan kissaa, mutta sama artikkeli mainitsee myös koiranlihasta tehtävän makkaraa tänäkin päivänä Sveitsissä.

Olen tätä aihetta pienen elämäni aikana usein pohtinut: Mikä oikeuttaa syömään joitain lajeja, muttei joitain toisia. Perinteet ja kulttuuri eivät yksinomaa riitä minulle perusteeksi, kaipaan myös tieteellisiä perusteluita asioille.

Pohtiessani koiran ja kissan elämää ihmisen rinnalla olen tullut siihen johtopäätökseen, että niiden tulisi kulttuurista riippumatta nauttia erityistä asemaa ihmisen yhteiskunnassa siksi, että ne ovat kehittyneet elämään perheyhteisössämme paljon pidemmälle kuin yksikään toinen laji. Mikä muu eläin esimerkiksi tulee vapaaehtoisesti takaisin luoksesi, jos päästät sen vapaaksi metsään? Kykenee asumaan neljän seinän sisällä ulostamatta lattialle? Suojelee perheensä muita jäseniä hyökkääjiltä? Muodostaa erityislaatuisen suhteen perheen muihin jäseniin lajista riippumatta? Kommunikoi ihmisen kanssa ja ymmärtää ihmisen kommunikointia ja on koulutettavissa?

poipu1.jpg

Pääsen tästä siihen vanhaan asiaan, tokihan me ihmiset voisimme jättää sen joulukinkun tai kalkkunan kuin myös joulukalan väliin, koska ihminen tulee toimeen vegaanisella ruokavaliolla. Eivätkä koirat ja kissat yleensä myöskään vetele näitä ihmisten jouluruokia kuin korkeintaan maistiaisina, joten niidenkään lihantarve ei käy perusteesta joulukinkulle.

Toinen asia onkin sitten tämä kulttuuripuoli, miten moni ihminen on valmis luopumaan totutusta perinteestä?

Omalta kohdaltani on se ja sama, mitä pistän suuhuni jouluna. Olin taannoin lihattomissa pikkujouluissa ja herkut siellä olivat mitä loistavimpia. Ja toki välitän eläimistä, joten onhan tässä noiden kampanjoiden myötä tullut pohdittua, olisiko minun mahdollista jättää tänä jouluna kinkut ja muut eläinperäiset tuotteet väliin.

Arvioidessani seurauksia ei ole kuulostanut kovin houkuttelevalta. Ensinnäkään, noin yleisluontoisesti en pidä lihansyöntiä vääränä, koska moni laji ihan oikeasti sitä tarvitsee, mm. koira ja kissa. Ihmiseltäkin vaatii miettimistä, mistä saada kaikki lihan sisältämät aminohapot, joskin meillä on sen verran pitkä, kasvismassaa paremmin käsittelevä suolisto, että oikein koostetulla ruokavaliolla onnistuu jopa terveellisemmin kuin liharuokavaliolla.

Toisekseen, en ole itse päättämässä, mitä ruokia joulupöytään tulee, sillä vierailemme mieheni vanhempien ja omien vanhempieni luona jouluna. Tuntisin itseni melko kiittämättömäksi, jos minun takiani pitäisi erikseen valmistaa joku erikoisvegaaniruoka. Tunnen oman perheeni sen verran hyvin, etteivät he ainakaan jättäisi eläinperäisiä tuotteita väliin. Sama pätee mieheeni. Ja hänen perheensä luona vietän ensimmäistä kertaa joulua, tuntuisi todella sopimattomalta paikalta alkaa paasata eläinten oikeuksista tai edes eläinsuojelusta, kun on kutsuttu mahdollisten tulevien appivanhempien joulupöytään ensikertaa. Henkilökohtaisestikaan en pidä lihansyöntiä vääränä tai pahana asiana niin tuntuisi perin typerältä olla ainoa siellä pöydässä, joka ei sitä kinkkua ota ja pahimmillaan huonontaa välejä ihmisiin sen vuoksi.

Näin yleisestikin, olisi mukava kuulla ei-lihaa-syövien ihmisten kokemuksia siitä, kuinka moni on saanut vaikutettua koko perheensä ruokailutottumuksiin? Jos esim. minun perheeni oikeasti jättäisi kinkun sinne kauppaan siksi, etten minä sitä söisi niin kinkusta kieltäytyminen tuntuisi jo paljon järkevämmältä. Mutta jos se ylipäätään ostetaan, söin minä sitä tai en, niin millä tavalla se minun kieltäytymiseni hyödyttää eläimiä? Yleensähän tuo kuitenkin menee niin, että sille yhdelle lihattomalla ruokavaliolla olevalle on omat ruuat tai hän ottaa kaikkea, missä ei ole lihaa.

poipu3.jpg

Jouluhan on monesti irvokkaan kerkakulutuksen juhlaa muutenkin. Ostetaan ylenpalttisesti kaikkea, mässätään, läträtään alkoholilla. Kaikissa kodeissa se joulu ei suju välttämättä niin onnellisesti kaikesta rahankulutuksesta huolimatta. Herääkin kysymys, voisiko jouluna yleensä ottaen käyttää sitä rahaa fiksummin? Olisiko joulu onnellisempi, jos kerskakulutuksen sijaan juhlisimme vaatimattomammin?

Entä voisiko eläimiä huomioida jouluna muulla tapaa kuin jättämällä kinkun pois?

Minusta pahinta tosiaan eläintuotannossa ei ole eläinten tappaminen ja syöminen, vaan niiden kohtelu tuotannossa. Entäpä, jos ostaisi kinkun suoraan lähitilalta, jossa pääsee itse näkemään, että sioilla on hyvä elämä? Tai jossei pääse lähitilalle, ostaakin luomukinkun, jossa on vähän erilaiset vaatimukset eläinten hyvinvoinnin suhteen?

Myös joululahjapuolella voisi miettiä, antaako sen viidennen dvd:n, konsolipelin tai kirjan sijaan vaikkapa eettisen lahjan - ainakin minua eläinystävänä lämmittäisi tuollainen kovasti. Esimerkiksi tuon kulkukoiran steriloinnin kokisin itse hyvin tärkeäksi ja suureksi lahjaksi.

Ei sillä, onhan sitä hyvää ruokaa mukava syödä ja kivoja hyödyllisiä lahjoja kiva saada, mutta liika on liikaa ja liian kanssa moni alunalkaen ihana ja ainutlaatuinen asia menettää merkityksensä. Näin ollen, sitä lihalla mässäilyä voi totaalikieltäytymisen sijaan myös kohtuullistaa jouluna ja painottaa eettisempiin valintoihin, kuten muutenkin.

Mukavaa joulunodotusta kaikille kaksi- ja nelijalkaisille! <;)